Eurajoella toteutettiin arkeologiset kaivaukset Leader-tuella. Perinneyhdistys kehittää Liinmaan muinaislinnan aluetta matkailu- ja opetuskohteena.
Liinmaan perinneyhdistys haluaa nostaa Linnamaan kylän muinaisjäännöksen kaikkien tuntemaksi vierailukohteeksi, jossa matkailijoiden ja koululaisten on helppo kulkea ja viettää aikaa alueen historiaan ja luontoon tutustuen. Retkeilijöitä toivotaan saapuvan sekä läheltä että kaukaa.
– Linnan portin kohdalle tehdään kulkua helpottamaan rappuset ja silta vallihaudan yli. Alueelle rakennetaan lisäksi paviljonkirakennus, johon tulee ryhmiä palveleva kokous- ja opetustila, katettua ulkotilaa sekä wc- ja huoltotilat. Paviljonki mahdollistaa jatkossa myös isompien yleisötapahtumien järjestämisen, Liinmaan perinneyhdistyksen sihteeri Hanna Elo selostaa.
Yhdistys aikoo kolmen vuoden aikana kehittää linnan aluetta kolmessa osassa Leader-hankkeella. Hankkeen yhtenä tarkoituksena on kerätä ja saada linnasta uutta tietoa. Alueen tunnettuutta on nostettu muun muassa aiheesta kertovalla yleisöseminaarilla ja esitteillä. Kesällä 2020 suoritetaan arkeologiset kaivaukset. Alueelle suunniteltuja rakennelmia on tarkoitus aloittaa rakentamaan vuonna 2021.
– Toivomme, että alue tunnettaisiin tulevaisuudessa hyvin hoidettuna, kaikkien saavutettavana ja mielenkiintoisena paikkana, jonne voi tulla retkelle perheen tai isomman ryhmän kanssa. Toivomme tästä paikkaa, jossa voisi tuntea ja nähdä historiaa, Hanna Elo sanoo.
Uusilla tutkimuksilla täydennetään vanhoja tuloksia
Kun muinaisjäännösalueelle halutaan rakentaa, täytyy ensin suorittaa arkeologiset tutkimukset, jotta varmistutaan, ettei rakentaminen tuhoa arvokasta tietoa historiastamme. Muuritutkimuksen arkeologit huhkivat heinäkuisessa helteessä viikon verran, jotta rakennussuunnitelmien kohdat saatiin tutkittua. Uusilla tuloksilla voidaan täydentää edellisissä tutkimuksissa saatua tietoa.
Liinmaan linnan aluetta on tutkittu ensimmäisen kerran jo vuonna 1886. Sen jälkeen alueella on tehty arkeologisia kaivauksia 70-luvun lopulla, jolloin paikalta löytyi muun muassa luiset arpakuutiot ja pronssisormus. Muuritutkimuksen arkeologit tutkivat aluetta ensimmäisen kerran 2000-luvun alussa. Kaivausten lisäksi tehtiin maatutkauksia. Silloin mukana ollut, kenttätyöhön erikoistunut arkeologi Janne Haarala pääsi eurajokelaiselle linna-alueelle jo toistamiseen.
– Liinmaa on Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen hyvin säilynyt keskiaikainen linnakohde, sillä paikalle ei ole sen jälkeen rakennettu mitään. Tämä niin sanotusti saanut olla täällä ihan omassa rauhassa. Historian lisäksi korostaisin tätä upeana luontokohteena, Janne Haarala sanoo.
Vuoden 2020 kaivauksissa saatiin esiin kivirakenteita, jotka todennäköisesti ovat keskiaikaisen linnan porttirakennelmia. Alueelta löytyi myös paljon tiilenpaloja. Nyt tehdyt kaivausalueet jätetään mahdollisesti yleisön ihasteltavaksi jatkossakin. Nykyaikaisilla laserkeilauslaitteilla saatiin alueesta jälleen tietoa maan alta ja droneilla kuvattiin alue ilmasta. Muuritutkimus yhdistää edellisten vuosien tulokset uusiin saaden kattavamman 3D-kartan alueesta.
Projekti on tuonut kyläläiset yhteen
Kolme vuotta sitten perustettu Liinmaan perinneyhdistys otti muinaislinnan alueen hoitoonsa. Yhdistys on talkoilla niittänyt aluetta ja siistinyt kasvistonsakin puolesta arvokasta luontokohdetta. Perinneyhdistys vuokrasi Metsähallitukselta muinaislinnan suojelualueen. Eurajoen kunta tuki hanketta ostamalla alueen vierestä maapalan ja vuokraamalla sen yhdistyksen käyttöön.
Muinaislinnan alueen kehittämishanke sai alkunsa siitä, että kyläläiset etsivät itselleen kylätalon tyyppistä kokoontumispaikkaa. Sellaista ei kuitenkaan suoraan kylältä löytynyt.
– Tulimme siihen tulokseen, että ei lähdetä rakentamaan mitään uutta, vaan otetaan linnan alue, joka täällä jo on kyläläisten käyttöön ja lähdetään parantamaan sitä. Linnan alue on ollut kyläläisille aina tärkeä paikka, hanketta vetävä Hanna Elo kertoo.
Liinmaan perinneyhdistys on kehittänyt muinaislinnan aluetta nyt noin 54 000 eurolla. Leader Ravakka on myöntänyt yhdistykselle summasta kahdeksankymmentä prosenttia julkista Leader-tukea. Omarahoitusosuuttaan yhdistyksen aktiivit ovat korvanneet suureksi osaksi talkootyöllä. Yhdistys pyrkii tekemään mahdollisimman paljon yhdessä ja yhdistyksen sääntöihinkin kirjattiin perustamisvaiheessa, että tarkoitus on tutustuttaa kyläläiset toisiinsa.
– Nämä ovat toteutuneet hurjan hyvin. Meillä on tosi hyvä henki koko kylän alueella. Pyrimme aina myös siihen, että lapset ovat mukana tekemässä. Toivomme, että kun he kasvavat yhdessä tekemiseen ja näihin paikkoihin, heille tulee näistä koko elämänmittaisia hyviä muistoja ja kokemuksia.
